Hengähdyshetki arkeen – yksinkertainen keino stressin hallintaan

Painavatko joulukiireet jo päälle? Anna tänään pieni lahja itsellesi ja kokeile tätä helppoa ja tehokasta hengitysharjoitusta häivyttämään stressiä.

Tämä 4-4-6-hengitysharjoitus on helppo tapa rauhoittaa mieli ja keho missä ja milloin vain:

1. Istu mukavasti ja sulje silmäsi.
2. Hengitä sisään nenän kautta 4 sekunnin ajan. Anna vatsan nousta.
3. Pidätä hengitystä 4 sekunnin ajan. Anna kehon vain olla.
4. Hengitä ulos suun kautta 6 sekunnin ajan.
5. Toista tämä sykli 5–10 kertaa ja huomaa, miten kehosi rentoutuu.

Miksi tämä toimii? Pitkä ja rauhallinen uloshengitys on erinomainen keino rauhoittaa hermostoa ja aktivoida parasympaattista hermostoa, jonka tehtävänä on edistää kehon palautumista stressaavista asioista.

Mikä on sinun suosikkitapasi rauhoittua? Jaa se kommenteissa! 💙

 

Miten stressi näkyy niska-hartiaseudullasi?

Jatkuva kiire?
Deadline painaa päälle?
Ahdistusta maailman menosta?
Uniongelmia? 
Riita kaverin kanssa?

Siinäpä muutamia stressoreita nykymaailmasta. Listaa stressitekijöistä voitaisiin jatkaa pitkäänkin, mutta yleisimpiä tekijöitä ovat työstä aiheutuva stressi, ongelmat ihmissuhteissa, päihteet sekä heikko fyysinen kunto.

Jokainen meistä on yksilö ja stressin vaikutukset näkyvät meissä eritavoin, mutta yksi hyvin yleinen oire on niska-hartiaseudulla esiintyvät kireydet ja kivut. Tähän yhteyteen löytyy looginen selitys: stressaantuneena hengityksemme muuttuu pinnalliseksi ja tiheärytmisemmäksi.

Niska-hartiaseudun kireydet ovat yksi yleisimmistä ongelmista, joita stressi aiheuttaa kehossamme.
Kuva: täältä.

Näin pinnallinen hengitys vaikuttaa kehoosi

Pinnallisen hengityksen aikana emme pysty hyödyntämään kehomme täyttä hengityskapasiteettiamme, vaan hengittäminen tapahtuu rintakehän yläosassa.  Pallea on sisäänhengityksessä suurin lihas, mutta pinnallisen hengityksen aikana työ siirtyy keuhkojen yläosaan ja pallean sijaan käyttöön otetaan apuhengityslihakset. Apulihaksina toimivat mm. päännyökkääjälihas ja kylkiluunkannattajalihakset.

Kun hengityksestä on tullut pinnallista, ja päätyön tekee avustavat lihakset, alkaa tämä näkyä niska-hartiaseudun lihasten kiristymisenä ja ylikuormittumisena. Pinnallinen hengitys ja stressi lisäävät lihasjännitystä, heikentävät verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Nämä muutokset voivat ilmetä erilaisina kiputiloina niska-hartiaseudulla, jännityspäänsärkynä sekä herkemmin esiintyvänä migreeninä.

Pinnallisen hengityksen vaikutuksia

- nostaa verenpainetta
- haittaa palautumista
- aiheuttaa lihasjännityksiä
- nostattaa sykettä
- lisää stressihormonien määrää

 

Opi rentoutumaan

Yksi asia, jonka voit tehdä kotioloissa on rentoutuminen. Jokaiselle löytyy oma mieluisa tapa rentoutua: toisille se voi olla luonnossa liikkumista tai mieluisan musiikin kuuntelua, toisille hieronnassa tai rentouttavassa vartalohoidossa käyminen.

Rentoutumisen avulla pystymme parantamaan ääreisverenkiertoa, joka on jännitysten takia vähentynyt ja saanut lihaksemme kiristämään. Kun rentoudumme ja saamme aktivoitua parasympaattista hermostoa alkaa kehossa tapahtua myös muita positiivisia asioita:

- verenpaine laskee
- sydämensyke ja lyöntitiheys laskevat
- verenkierto lisääntyy kudoksissa ja lihaksissa -> lihakset saavat paremmin happea
- vastustuskyky paranee
- stressihormonien määrä laskee

 

Rentoutumiskeinoja

Jo muutama minuutti voi tehdä ihmeitä. Suosittelenkin etsimään sinulle sopivia rentoutumiskeinoja, joiden avulla voit antaa kehollesi hetken aikaa huilata. Alla muutamia esimerkkejä erilaisista keinoista.

 

- hengitysharjoitukset
- meditaatio/mindfulnessharjoitukset
- luonnossa liikkuminen
- sinulle mieluisan rauhallisen musiikin kuuntelu
- lukeminen
- hieronta
- halaaminen
- nauraminen
- palauttava, kevyt liikunta

 

Tee tämä harjoitus heti

Yksi asia, jonka voit laittaa saman tien testiin on Yhdysvaltojen erikoisjoukkojenkin käyttämä boxi-hengitys (neliöhengitys, laatikkohengitys). Tee harjoitusta heti parin minuutin ajan, ja toista aina kun tuntuu, että stressi meinaa puskea päälle; oli kyseessä sitten työkiireet, aamuruuhkan matelevat jonot tai ihmissuhteissa tapahtuvat kommellukset.

 

 

Mikä on sinun keinosi rentoutua?

Rauhoita hermostoa palleahengityksen avulla

 

Tiesitkö, että stressillä on vaikutusta hengitykseesi? Stressaantuneena hengitys muuttuu pinnalliseksi, mistä seuraa mm.

👉 Stressitilan ylläpitoa

👉 Väsymystä

👉 Lihasten jännitystiloja

Jo muutamalla rauhallisella ja syvällä hengityksellä voimme mm.

✅ Aktivoida vagushermoa

✅ Laskea sykettä

✅ Laskea verenpainetta


Kokeile palleahengitystä seuraavan kerran kun tunnet itsesti stressaantuneeksi tai vaikkapa juuri ennen nukkumaanmenoa 👌


Pallea hengitys

Asetu selinmakuulle siten, että niska ja selkä ovat suorassa linjassa. Rentouta hartiat.

Tuo kädet vatsan päälle siten, että sormenpäät koskettavat kevyesti toisiaan. (vaihtoehto tuoda toinen käsi rintakehälle ja toinen vatsan päälle)

Sulje silmät ja hengitä muutaman kerran rauhassa omalla hengitysrytmillä.

Tee seuraavaksi nenän kautta viisi syvää ja rauhallista hengitystä, joiden aikana tunnustelet vatsan liikettä.

Palaa tämän jälkeen omaan hengitysrytmiin.

🔹Palleahengityksessä vatsan tulisi kohota ja rintakehän laajeta sivuille sisäänhengityksen aikana.

🔹 Pyri pitämään uloshengitys sisäänhengitystä pidempänä.

Selätä stressi – vinkkejä stressinhallintaan

Nappaa tästä tekstistä vinkkejä, joiden avulla voit selättää stressin. Mukana on myös koonteja vanhoista blogikirjoituksista ja niissä esiintyvistä harjoitteista.

Luonto

Tutkimusten mukaan jo viiden minuutin oleskelu metsässä auttaa rentouttamaan sekä lievittämään stressiä. 10 minuutin oleskelu alkaa laskea verenpainetta, ja 20 minuutin jälkeen mielialassa voidaan nähdä jo positiivisia muutoksia. Joten siinäpä muutama hyvä syy nauttia luonnosta silloin kuin siihen vain on mahdollisuus! Näin keväisin luonnossa oleskelu on mieluisaa, kun lintujen laulu täyttää metsät, ja huomaa kuinka luonto herää eloon pitkän talven jälkeen.


Hengittäminen

Erilaiset hengitysharjoitukset auttavat rentoutumaan ja rauhallisen venyttelyyn tai jooga tuokioon yhdistetty syvähengitys auttaa alentamaan stressiä. Hengityksen avulla pystymme vaikuttamaan autonomisen hermoston toimintaan. Pitkät uloshengitykset auttavat aktivoimaan parasympaattista hermostoa. Kun kehosi on parasympaattisessa tilassa, ruoansulatuselimistön toiminta tehostuu, sydämen syke ja verenpaine laskevat sekä kehosi on rakentavassa ja eheyttävässä tilassa. Vastaavasti sympaattisessa tilassa verenpaine ja syke nousevat, ruoansulatus hidastuu ja verisuonet supistuvat. Hengitysharjoitusten lisäksi voit kokeilla myös meditaatiota, jonka tarkoituksena on tulla tietoiseksi omista tunteistaan.

Kokeile esimerkiksi Spotifysta löytyviä ohjattuja meditaatioharjoituksia.

Lyhyt meditaatioharjoitus.

Tykkäätkö suklaasta? Sitten tämä harjoitus on tehty juuri sinulle.

Kehomeditaatio.4-7-8-hengitysharjoitus.


Liikunta

Hyvä fyysinen kunto auttaa stressinhallinnassa, joten ole aktiivinen myös stressaavina aikoina, mutta huomioi, että raskas ja kovatehoinen liikunta on yksi stressitekijä, joka voi piiputtaa stressinsietokykysi loppuun. Jos tunnet itsesi erittäin stressaantuneeksi, keskity harrastamaan monipuolista ja mielekästä liikuntaa, ja vältä liikunnan suorittamista.

Rauhoittava yin jooga harjoitus.

Yin joogaa selälle.

Jännitys-rentoutusharjoitus.



Lisäravinteet

Sen lisäksi, että ruokailun pyrkii pitämään stressaavanakin aikana terveellisenä ja monipuolisena, voidaan pientä lisäboostia hakea mm. adaptogeeneista. Adaptogeenit ovat mm. rohdoskasveja, jotka auttavat sopeutumaan niin biologisiin, fyysisiin kuin myös kemiallisiin stressitekijöihin. Adaptogeenien ominaisuudet liittyvät mm. immuunijärjestelmän ja hermoston toiminnan vahvistamiseen. Tunnetuimpia ovat mm. maca, ashwagandha, aasian ja siperian ginseng-juuret, reishi eli lakkakääpä ja ruusujuuri.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Ira Heinonen (@kuntojakeho) jakama julkaisu Maalis 24, 2020 kello 7.00 PDT

Kirjoitin aikaisemmin vastustuskyvyn parantamisesta, ja sen yhteydessä nousivat esille C- ja D-vitamiinit. Erityisesti pitkään jatkuva stressi kuluttaa C-vitamiinivarastoja, ja koska ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan C-vitamiinia, pitää sitä saada säännöllisesti ravinnon mukana.



Uni

Älä tingi unesta, vaan pyri nukkumaan riittävästi yön aikana. Suosituksena pidetään noin 8 tuntia. Muista myös säännöllinen unirytmi. Jos nukahtaminen tuntuu haastavalta, voit kokeilla esimerkiksi tätä jännitys-rentoutusharjoitusta sängyssä ennen nukkumaan menoa. Noin tunti ennen nukkumaan menoa olisi hyvä välttää sinistä valoa, jota esiintyy mm. televisiosta, kännyköistä ja muista älylaitteista. Vaihda tabletti vaikka pieneen kehonhuoltotuokioon tai kirjan lukemiseen.

Mitkä ovat sinun suosikki keinoja stressin selättämiseen?