"Jos pelkästään kovaa harjoittelemalla kehittyisi, urheilu olisi huomattavasti helpompaa."
Anni Vuohijoki - Voima Kanssamme, Rautaista tietoa voimaharjoittelusta, Otava 2018.
Usein ajattelemme, että mitä kovemmin treenaamme, sitä parempia tuloksia saamme aikaiseksi. Treeni ei ole mistään kotoisin ellei sen eteen ole vuodatettu verta, kyyneleitä ja hikeä litra kaupalla; no pain,no gain - kuten eräs tuttu lausahdus kuuluu. Mutta onko asia todellisuudessa juuri näin: pitääkö meidän harjoitella aina kovaa, vai voiko asialla olla kääntöpuolensa? Perehdytään hetkeksi siihen, miksi aina kovaa treenaaminen ei ole kehityksen kannalta olekaan paras juttu.
Kehittyminen tapahtuu levossa
Palautellaan ihan ensimmäisenä mieleen meidän kolmio: treeni, ravinto ja lepo. Muistathan, että kehittyminen tapahtuu levossa! Itse treenin jälkeen olemme hetkellisesti huonommassa kunnossa kuin ennen treeniä, ja samalla myös alttiimpia erilaisille taudeille alentuneen vastustuskyvyn vuoksi.
Hyvinkään valmennusaikoina juttelin kerran erään eläkeiässä olevan asiakkaani kanssa kunnon piikkauksesta ja vastustuskyvystä. Asiakkaani oli nuoremmalla iällä harjoitellut aktiivisesti painonnostoa ja hän oli huomannut toistuvan yhtälön: ollessaan lähellä huippukuntoa tai sen saavutettuaan katkesi hommat alkavaan sairasteluun.
On totta, että kova fyysinen ja psyykkinen rasitus voivat heikentää elimistömme puolustusmekanismeja. Varsinkin urheilijoiden keskuudessa ylähengitystieinfektiot ovat yleisiä (oireita; nuha, yskä, kuume, limakalvojen turvotus…). Kun kova treeni yhdistetään heikkoon palautumiseen, on flunssakierteeseen ajautuminen mahdollista niin huippu-urheilijoilla kuin tavan treenaajallakin.
Riittämätön lepo alentaa suorituskykyä
Fyysinen harjoittelu aiheuttaa elimistössä muutoksia, joita voidaan nimittää harjoitusvaikutuksiksi. Riittävän raskas harjoittelu aiheuttaa elimistöön myös erilaisia vaurioita:
- lihaksiston mikrovauriot
- hormonaaliset muutokset (erityisesti kovat voimaharjoitukset laskevat kasvuhormonin ja testosteronin määrää)
- hermoston kuormittuminen
- aineenvaihdunnalliset muutokset
Jotta elimistö voi palautua edellä mainituista, tarvitaan lepoa, jonka aikana harjoittelun aiheuttamat vauriot korjataan ja elimistö pääsee palautumaan normaalitilaan. Mikäli riittävää lepoa ja palautumista ei tapahdu, ei elimistö pysty korjaamaan edellisen harjoittelun aiheuttamia muutoksia. Pitkällä tähtäimellä epätasapainossa oleva kuormitus suhteessa lepoon alkaa aiheuttaa suorituskyvyn heikentymistä.
Stressikuppi läikkyy yli
Liikunta on keholle fyysistä stressiä, minkä lisäksi nykypäivänä henkistä stressiä syntyy päivittäin mm. työasioista, rahahuolista sekä ihmissuhteista. Jos stressaavan päivän jälkeen vedetään aina kovatehoinen treeni, joka kuormittaa kehoamme fyysisellä stressillä, on mahdollista, että stressin sietokyvyn raja tulee jossain kohtaa vastaan.
Kehomme kestää tietyn määrän stressiä, ja pienissä määrin tarvitsemme sitä, mutta liian suurina annoksina stressi kääntyy meitä itseämme vastaan. Emme pysty palautumaan kaikesta stressistä riittävästi, jolloin myös erilaiset ongelmat voivat astua kuvaan. Alla on lista muutamista mahdollisista oireista, jotka saattavat kertoa siitä, että treeni-intensiteetti on tällä hetkellä liian suuri kehosi kapasiteettiin nähden.
- katkonainen uni
- kohonnut leposyke
- väsymyksen tunne
- tukkoiset/kipeät lihakset
- motivaation puute
Summa summarum, jos vedät itsesi AINA äärirajoille treeneissä:
- palautumisesi hidastuu
- kehittyminen loppuu jossain vaiheessa, ja voi kääntyä jopa negatiiviseksi
- riski loukkaantumiselle ja rasitusvammoille kasvaa
- voit ajautua ylikuormitukseen
Seuraavassa postauksessa tulen tekemään tunnustuksen yli 10 vuoden takaa siitä kuinka itse opin asiat kantapään kautta.
.png)
