Ehdoton ei lasten fitness-kisoille

Tällä viikolla julkaistiin uutinen, joka kertoi että Suomeenkin ollaan tuomassa lasten fitness-kisoja. Ensimmäinen ajatukseni oli tämän uutisen kuullessani, että WTF? Tämä ei todellakaan ole hyvä asia.  En ole itse lajin harrastaja, mutta noin 10 vuotta sitten seurasin laji huomattavasti tiiviimmin kuin mitä nyt. Eli oma näkökulmani tulee ihan kokonaan lajin ulkopuolelta.

"ISOLAN mielessä on niin kutsuttu urheilijan polku, jossa nuoria urheilijoita kasvatetaan järjestelmällisesti lajin pariin ja taataan samalla, että he oppivat terveelliset elämäntavat jo varhaisella iällä." IS.

Kauniina ajatuksena taustalla on se, että lapsia opetettaisiin jo pienestä pitäen lajin pariin sekä opetettaisiin terveitä elämäntapoja. Tämän lisäksi lapset pystyisivät olemaan ohjatussa harjoittelussa mukan jo hyvin nuoresta lähtien. Kaikille näille asioille tietenkin peukkua, siitä ei ole kyse. Haluan  ehdottomasti kannustaa kaikenikäisiä liikkumaan ja löytämään itselleen mieluisen lajin, sekä myös ylläpitämään omaa hyvinvointiaan terveellisillä elämäntavoilla. Ja tätä mieltä ovat varmasti kaikki muutkin hyvinvointi- ja liikunta-alan ammattilaiset. 

Mutta onko tosiaan fitness se laji, mistä tätä urheilijan polkua pitäisi lähteä rakentamaan? Mielestäni ei.

Jos mietitään fitnesstä ja mistä kisalavalle astuttaessa on kyse.

Laji, jossa kilpailijan ulkonäköä arvostellaan.  
Laji, jossa fysiikka ratkaisee.

Arkistojen kätköstä kaivettu. Nordic Fitness Expo 2013 (Bikini Fitness).

Seuraava lainaus on suoraan Suomen Fitnessurheilu Ry:n sivuilta, lajina bikini fitness.

Alkukilpailun arviointi
Tuomarit vertailevat kilpailijoita seuraavin kriteerein:

1. Kehon tasapainoisuus ja muoto:
– Mittasuhteet
– Kehon linjat
– Kiinteys

2. Kehon kokonaisvaikutelma, jossa otetaan huomioon:
– Ihon sävy/rusketus
– Ryhti
– Yleisvaikutelma
– Kauneus

Oma näkökantani on se, että tämä urheilijan polku tulisi rakentaa ihan eri lajien kautta. Kuinka moni aikuinen onkaan siirtynyt fitnessin pariin harrastettuaan lapsena/nuorena esim. voimistelua tai muuta urheilulajia. Lasten tulee olla lapsia, ja mielestäni erityisesti lasten liikunnassa tulee korostua liikunnan ilo eikä se, että mennään ulkonäkö edellä.

"ISOLAN visioimissa lasten kisoissa olisi mukana perinteinen fysiikkakierros, jossa arvioidaan kilpailijoiden vartaloita. Kisoissa olisi kuitenkin myös muita osa-alueita, eikä lasten fysiikka määrittelisi pisteitä kokonaan." IS.

Vaikka lasten kilpailuihin tuotaisiin myös enemmän muita elementtejä kuin fysiikka, niin se ei kuitenkaan poista sitä haavoittuvaisuutta mikä fysiikan arvostelusta jää elämään. Mielestäni niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin saavat jo somen ja median kautta nykypäivänä paljon paineita siitä miltä heidän tulisi näyttää, niin miten pahasti fysiikkakierros voi vinksauttaa lasten ajatusmaailmaa heidän kropastaan? 

"Isola myöntää, että ulkonäön arvostelu yhdistettynä painonpudotukseen ennen kisoja voi olla haavoittavaa lapselle. Julkista keskustelua on käyty myös siitä, että kaikki aikuisetkaan fitnesstreenaajat eivät välty syömishäiriöiltä." Yle.

Vaikka alustavasti on suunniteltu, ettei lasten kisoissa olisi laihduttamista ja se olisi kieletty, painoindeksiä seurattaisiin jne. Ei se tule millään tavalla poistamaan sitä tosiasiaa, että dieettaaminen ja oman painon miettiminen jäisi kuin taikaiskusta pois tämän takia. Kisakuntoon pääseminen on osa-lajia, ja yleisellä tasolla tiedetään, että aikuisilla lajin harrastajilla on todettu syömishäiriöitä. Niin minkä ihmeen takia me haluaisimme ulottaa tämän lajin vielä yhä nuorempien pariin? 

Terveet elämäntavat ja tavoitteellinen harjoittelu voivat olla osa lastenkin elämää, mutta mielestäni metsään mennään - ja pahasti - jos alamme yhdistämään tähän lasten ulkonäön ja fyysikan arvostelua. 

Mitä ajatuksia uutisointi on teissä herättänyt?

IS-artikkeli
Ylen artikkeli